Living In The Sky With Diamonds

Tahtoisin olla yksi niistä, jotka osaavat päivättää säännöllisesti ja järkevällä tavalla. Itse vajosin viime viikonloppuna taas siihen olotilaan, jossa en saa elämästä tai ympärillä pyörivistä asioista kiinni, vaikka kuinka yrittäisin ja kaikki lipuu läpi sormien ilman, että saan edes mistään otetta. Vihaan sitä olotilaa, mutta that's part of life. Ainakin minun elämääni.

Palasin töihin kuitenkin keskiviikkona ja vaikka olisin ollut valmis kiljumaan keuhkoni puhki muutmaan kertaan, kuitenkin pohjalla oli tunne siitä, että on ihanaa olla takaisin. En välttämättä sano kaivanneeni työtäni, mutta kyllä sitä kärsii tässä jouluun saakka, jonka jälkeen toivon olevani koulussa saatuami jumalattoman kaukokaipuuni edes hiukan järkevimpiin rajoihin. Töiden ohella ihanat ystäväni vetivät mut takaisin tämän maan pinnalle ja pitkästä aikaa tänään junassa ajattelin olevani oikeasti onnellinen ja toivoin, että voisin ajatella useammin siten.

ps. en varmasti ole maininnut vielä kuin sata kertaa, mutta Hot Mess -levy muuttuu paremmaksi päivä päivältä ja sillä on ihan liian monta loistavaa kappaletta.