New In Town

Mun tekisi mieli hihkaista "terveisiä mökiltä", mutta tarkemman pohdinnan jälkeen tajusin, että se kuulostaisi vaan typerältä. Päädyin torstai-aamuna raahaamaan kapsäkkini äitin autoon ja otettiin nokka kohta Terälahtea ja meidän mökkiä. Musta on edelleen hassua, että kotipihasta mökille on matkaa 39,1 kilometriä ja kumpikin on silti Tampereen rajojen sisäpuolella. Täällä saan taas raapia itseni verille hyttysten takia, mutta muuten ei tarvitse kuin vain olla.

Mä olevinaan keskiviikkona olin tehnyt päätöksiä taas hienosti, mutta silti olen onnistunut sekottamaan korttipakkani jo ainakin kolmesti sen jälkeen ja nyt taas pyörittelen päätäni epätietoisena. Sen päätöksen sain tehtyä, että Virrat ei kutsu mua tänä syksynä, mutta mikä sitten kutsuu, se on ihan perustusvaiheessa vielä. Onneksi mulla sentään on nyt hetki aikaa päättää. Seuraavan parin viikon aikana pitäisi tapahtua ainakin kaksi todella jee jee mahtavaa -juttua ja nyt olen taas oikeasti optimistinen tulevaisuuden suhteen. Alkuviikosta kun olin aika möks möks fiiliksillä ja hukassa.

Huomenna luultavimmin takaisin sivistyksen pariin, mikä onkin vain kivaa muutaman päivän mökkihöperöitymisen seurauksena. Nyt tosin muuraan itseni vaatekerroksilla ja hyttysmyrkyllä ja painun terassille siiderini kanssa nauttimaan kesäillasta. These are the things that make life sweet!